maanantai 21. huhtikuuta 2014

Pääsiäispuppelit

Mökki tunnelmia ♥

Pelastimme taas Gatsbyn kanssa raunioilla. Se vipelsi uudestaan putkissa ja löysi sieltä ylläri-Iriksenkin :) Rohkeasti pieni putkiin sukelsi ja ihan oma-aloitteisesti niissä kiiti. Sain olla tyytyväinen! Muuten treenit sujuivat hieman vaihtelevasti. Gatsby teki hulluja pusupomppuja ja hyppäsi kerran kiveä apuaskeleenaan käyttäen summan mutikassa ihmisjoukon päälle. Oma pinna oli kireällä ja Gatsby haahusi. Sain onneksi palautetta treenikaverailta, jolloin tajusin olevani tosiaan melkoisen vaateliaalla tuulella. toka kierros tehtiin paremmalla ja rennommalla asenteella ja pentunenkin toimi heti paremmin. Yllättävää... En tajunnut yhtään miettiä omaa mielialaani, joten oli hyvä saada hieman herättelyä siihen, että ihan oikeasti sen koiran kanssa ei ole kaikkein hyödyllisintä treenailla äksynä. 

Muuten olemme nauttineet ilmoista ja niiden suomista pitkistä lenkeistä. Tänään vierähti puolisentoista tuntia rallytokossa tutuiksi tulleen isovillakoiran Neean sekä ajokoira Remun kanssa. Feroa jännitti isot koirat alkuun, mutta hyvin sekin rentoutui. Neea on Gatsbyn ikäluokkaa ja nuorisolla olikin hauskaa keskenään! 

Mun poijjaat!
Kauniitä ilmoja riitti myös mökillä ja nuoremmat koirani kahlailivat tyytyväisinä järvessä. Oli huvittava nähdä ennen niin vesikammoinen hoffini menevän pennun edellä veteen ja opettavan sille hyvät kohdat järveen menemiseen. Siellä Fero sitten joi ja mutusti tyytyväisenä pinnalla kelluneita tikun ja kaislan palasia. Gatsby ehti hyppiä ympäri rantaa, kiipeillä kivillä ja niiltä kurkotella veteen. Se istui peppu kivellä ja kauhui etutassuilla vettä samalla kun tunki nekkunsa veden alle ja puhalteli kuplia. Söpöä menoa :)

Huono kuva, mutta perusidea kuitenkin tulee varmaan esille.
Gatsby ei oikein osannut rauhoittua vieraassa paikassa vaan valvoi ihmisten menoja. Tästä seurauksena käsissäni oli sikaileva, känkkäränkkäinen teinipoika, joka purki turhautumistaan ihmisten pureskeluun. Näin paljoa se ei ole hampaitaan muhun käyttänyt kuukausiin. Onneksi pentuna hyväksi koettu sylissä roikottaminen toimi edelleen. Kainaloiden alta nappaan sen itseäni vasten ja pentu rauhoittuu melkein saman tien. Lisäksi Gatsby pimeän tullen ilmoitti myös tutuista kulkijoista, koska ei ollut tosiaan ihan kotonaan tässä uudessa ympäristössä. Yö meni kuitenkin tehokkaasti tuhistaen ja seuraavana päivänä ruokailun ajan jaloissa nukkui pentunenkin. Mukava viikonloppu oli siis!

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Kehitys kakansyöjästä kakassa kieriskelijäksi

Muutoksen tullet puhaltavat, tosin toivottavasti omistajasta pois päin... Mistäpä muustakaan voisin blogata kuin ruskeasta kullasta? Fero löysi ihmiset tuotoksen ja söi sitä samalla kun blondin koiran rinnuskavoitus vaihtoi hieman väriä. Gatsby yllätti positiivisesti eli ei juurikaan osallistunut ruokailuun. Paitsi kierimällä sonnassa niin, että pää, rinnus ja erityisesti toinen kylki oli aivan löysän ja todella mielenkiintoisen kirkkaan ruskeaksi luokiteltavan värikirjon peitossa. Tarpeetonta sanoa, että olin tästä kaikesta jopa niin kiukkuinen, että pelkästään oma kiukkuuteni kiukutti lisää. Tiesin meinaan, ettei haju koirista ihan yhdellä pesulla lähtisi ja olin ikävä kyllä liiankin oikeassa. Kolmen shamppoopesun jälkeenkään Gatsbyn kylki ei ole vieläkään aivan hajuton. 

Olen ollut erittäin jopa zen mopatessani Feron ripulin rippeitä lattialta samalla ihaillen kuinka se on onnistunut vetämään useamman neliön kattavasta sanomalehtipeitteestä kolmeen kertaan ohi ja lattialle. En edes kakonut enää hajusta ja hyväksyin sen tosiasian, että koko kämppä löyhkäsi ja varmaan löyhkää vieläkin, mutta olen vain itse surullisen turtunut siihen. Tämän päivän kakkamatinee oli kuitenkin niin turhaa ja turhauttavaa ja jotenkin avasi tulvaportit patoamaani kakkaväsymykseen etten meinannut millään päästä asiasta yli. Huusin esimerkiksi takilleni, joka ei surkeasta yrityksestäni huolimatta pysynytkään naulassa vaan tippui lattialle. Se ansaitsi tästä hyvästä mielestäni pari valittua sivistyssanaa ja naulaan runnomisen... Koirat ihmettelivät kohteliaan matkan päästä pihinääni ja kun olin hieman rauhoittunut, laski pieni paimen päänsä polvelleni ja heilutti varovasti häntäänsä. Ärsyttävä kiukunpilaaja! 

Kakkapäivitykseen vielä liitän, että Feron ripaska on onnellisesti ohi lääkkeiden voimalla. Tosin viikonlopun aloin jännittämään, kun mitään ei sitten peräpäästä kuulunutkaan. Huojentuneena voin sanoa, että tänä aamuna hoffi tuotti normaalia tavaraa normaalin määrän. Kaikki siis hyvin. Moppia en vielä ole kokonaan siivouskaappiin tosin uskaltanut häätää, sillä hieman pelkään Eddienkin aloittavan jotain saman tyylistä jossain vaiheessa.

Gatsby on kehittynyt muutenkin kuin kakka-aarteiden suhteen. Se on omasta mielestäni nyt ihan viikossa kasvanut ihan oikeaksi koiraksi. Se on melkein Eddien korkuinen, painaa ainakin 18 kiloa ja on jotenkin saanut selvästi massaa itselleen. Minun piskuiseni ei olekaan enää pentu. Se myös on alkanut merkkailemaan vaikkakaan jalka ei aina nouse pissatessa. Kerran se tosin nousi haistellessa ihan vain mielenkiinnosta? Gatsby ei siis pissannut vaan haisteli vain puun juurakkoa takajalka ilmassa sojottaen...

Katsokaa nyt tätä valtavan isoa ja aikuista koiraa!!!
Gatsby myös käy lähes joka päivä ilakoimassa lenkkipolkujemme viereisistä järvistä sekä niiden sulista rannoista. Tänään poika lähti melkein uimaan ihan kunnolla. Sen verran on vielä tuulista ja yllättävänkin vilpakkaa, etten yhtään ole sitä vielä kokonaan kastautumaan yllyttänyt. Kesä tulee kohta ja sitten sillä on aikaa uida niin paljon kuin haluaa :)

Molskista vain!

lauantai 12. huhtikuuta 2014

Kyytiä madoille ja matoille!

Fero on ilahduttanut itseään sekä omistajaansa kolmen yön (ja päivän) ajan ripaskalla. Se on herättänyt minut noin kahden tunnin välein joko päästämään itsensä taksulle tai siivoomaan jälkiään. Ferohan ei varsinaisesti osaa pyytää ulos. Se steppaa oven tienoilla ja etsii sen läheltä sitten hyvän paikan, jos ovi ei tajua itsekseen aueta. Olen syöttänyt hoffilaiselle piimää ja maitohappobakteereja sekä hain ihan kunnon ripulilääkettäkin. Feron lihotuskuuri on nyt hieman tauolla... Se onneksi juo hyvin ja edelleen myös pissaa eli en ole kauhean huolissani siitä muuten. Lisäksi perjantaina minut otettiin töistä kotiin tullessani pallo suussa vastaan ja lenkille lähtee edelleen mielellään :) Viime yön sain onnellisesti nukkua ja uskalsin antaa pienen aamupalankin, joka on edelleen pysynyt rauhallisesti blondin otuksen masussa. Voiton puolella siis ollaan!

Veljesten leikit ♥ (Kuva Minna Karjalainen)
Olin myös aloittanut koirien madotuksen, mutta Ferolta jäi nyt viimeinen setti saamatta kyseisistä syistä. Se ei ole tietenkään saanut muitakaan lääkkeitään, mutta on voinut silti rauhallisesti. Olen jopa jättänyt sen kotiin yksin ilman tötsää, kun yöt ovat menneet nyt jo pari viikkoa nuolematta. Tassu on siis vihdoin parantunut ja hyvältä näyttää kerrankin myös jatko!

(Kuva Minna Karjalainen)

Gatsby on keksinyt taksun portin salat tai siis miten kyseisen härpäkkeen saa auki. Niinpä ne viilettivät torstaina Eddien kanssa pitkin naapurustoa. Gatsby tuli kiltisti kutsusta takaisin, mutta Eddie kävi katsomassa mua, totesi, että mulla ei ole mitään kivaa ja lähti omille teilleen. Pihisin kiukusta ja lopulta naapurit palauttivat ahmatin herkkuejn avulla kotiin... Perjantaina näin, kun pienet pojat lähtivät matkoilleen, kutsuin taas onnistuneesti Gatsbyn kotiin ja lähdin Eddie perään. Näin sen koko ajan ja se vaan nuuskutteli tyytyväisenä. Nappasin sen kiinni ja nostin syliin. Eddie ei ole omasta mielestään sylikoira, joten se oli aivan pöyristyneen oloinen nolosta kotiinkuljetuksestaan. Ehkä tämä saa sen miettimään tottelemattomuutta ensi kerralla? Joko voi seurata kiltisti omin jaloin tai joutuu syliin! Nih! Aivan oikein sille possulle!

Kaikesta kommeltamisesta ja vähistä yöunista huolimatta olen ehtinyt Käpyläisen kanssa myös treenailemaan. Itse pääsin ekaa kertaa tutustumaan alueemme mahtaviin raunioihin jopa hieman omaa mukavuusaluettani lähemmin. En ole kovinkaan hyvä mönkimään ahtaissa paikoissa, ne oikeasti alkavat ahdistamaan melko pian. Uskaltauduin kuitenkin isompaan putkeen maalimieheksi ja pienempää putkea pitkin ulos. Onneksi oli vielä valoisaa ja valoa todellakin näkyi siellä tunnelin päässä ;) Gatsby viiletti tunneleissa ilman ongelmia, mutta sehän on käynytkin raunioilla jo ennen luovutusikää eli on jo vanha konkari :D

(Kuva Minna Karjalainen)
Gatsby pääsi taas harjoittelemaan ilmaisuaan. Se etsi hyvin, mutta ryykäsi taas aika paljon varsinkin turhautuessaan. Se myös haahuili hieman ja hukkasi mut (josta syntyi turhauma ja oli hyvä käydä uudestaan hyppimässä maalimiehen päällä). Viimeisellä kerralla se kuitenkin juoksi hyvin luokseni ja jopa haukhti ilman erillistä pyyntöä! Mahtavaa! Se on selvästi hokannut, mitä ollaan tekemässä! Taito pieni ♥

Perjantaina rallytettiin ja tehtiin kisamaisemmin alokasluokan rataa. Vaikeinta tässä oli se, että koiran piti olla hihnassa. Gatsby ei oikein yhdistä hihnaa työntekoon ja esimerkiksi ohittaa toiset koiratkin hihnatta paremmin kuin kytkettynä. Hihna tarkoittaa sille, ettei tartte enää oikeastaan kuunnella. Hyvää harjoitusta siis! Seuruumme oli aivan järkyttävää ja joissakin liikkeissä pieni haahuili melkein hihnan kireeksi asti. Muuten liikkeet suoritettiin mieelstäni hyvin ja palkkasin hieman normaalia harvemmin. Toka kierros meni onneksi jo ekaa paremmin ja Gatsby sai ansaittuja kehuja :)

Edustavat Wirnistelijät (Kuva Minna Karjalainen)

Lisäksi pääsimme VAU:n järjestämälle rally-tokon kesäkurssille, mikä lämmittää mieltä oikein mukavasti! Ryhmä on suunnattu aika hyvin Gatsbyn tasoisille koirille (ainakin paperilla) ja varovaisesti toivon, jos vaikka kesän lopulla päästäisiin kokeilemaan kisaamistakin? Paineita en aio ottaa tai hulluna kiirehtiä eli katsellaan. Voihan kisoja lähteä vaikka vain harjoittelemaankin ;)

Tänään pelastettiin taas ja sain olla pieneen ihan tyytyväinen. Ryykäämistä tapahtui ja kerran tuo kokeili sahaamisen sijaa jäädä luokseni hengaamaan (mitä ei ole pitkään aikaan tapahtnut). Pienellä odottamisella Gatsby kuitenkin kiisi nätisti maalimiehelle. Haukku irtosi hyvin ja se mielestäni jäi hienosti kuulolle odottamaan "näytä" käskyä eikä siis lähtenyt itsekseen litomaan. Tästä pidin! Loppuun perus palkka eli Wictorin ja Jedin kanssa riehuminen. Gatsby on aina välillä hieman varonut Jediä ja mielistellyt vanhempaa (8 vee) urosta. Tänään se kuitenkin kesti hyvin Jedin leikkiurinat ja usaklsi jopa varstaa Jedin pallon! Jedi on aina saanut pallonsa takaisin pennulta tulemalla vain lähelle, jolloin Gatsby on heittäytynyt maanmatoseksi ja luovuttanut lelun heti. Nyt Gatsby sen sijaan juoksi pallo suussa ja kaatuilustaan huolimatta ei päästänyt pallosta irti. Jedi juoksi sen perässä ja penutu juoksi karkuun hullunkiilto silmissään. Aivan höpsö otus! Kimppakuvaa yritettiin, mutta sain kerran pusupompun korkeuksista päälleni, kun pennun keskittymiskyky oli väsymyksen takia lähtenyt lomalle :)

Gatsby, Wictor ja Jedi.

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Uimamaisteri spämmäys

Minna jakoi lisää kuvia Gatsbyn ja Novan uiskentelusta, joten oli pakko pölliä niitä myös tänne! Kaikki kuvat siis Minnan käsialaa :) Kiitos vielä kuvista, kuvaamisesta sekä kivan reissun järjestämisestä!

Ilmeet oli Gatsbyllä kohdallaan :D

Kuten näkyy!

Rampit oli alkuun hieman haastavia...

...mutta vauhdilla mentiin!
Veljellä surffaus oli Gatsbyn mielestä osa hauskuutta. Nova ei tainnut olla ihan samaa mieltä...

Eddie tassunjäljissä mennään! Tuleva pieni vesinoutaja ♥

Poijjaat! ♥

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Nice guys finish last

Aivan liian söpöä ♥
Tänään on vietetty melko puuhakasta päivää! Suuntasimme meinaan aamupäivästä kohti Hyvinkäätä ja koirauimalaa Minnan ja velipuoli Novan kanssa. Alkuun pojat pääsivät v'h'n metsässä kokeilemaan, miten yhteistyö sujuu eli uskalletaanko laittaa samaan altaaseen. Nova oli sitä mieltä, että Gatsby on vielä niin vauva, että siltä pitää sietää kaikki. Niinpä ne mennä viilettivät ja Nova heitti maahan, jotta Gatsby pystyi sen päällä kunnolla pomppimaan. Hyvin mielin suuntasimmekin tästä sisään!

Uimalassa joutui ensin tyhmään suihkuun (molempien koirien mielipide) mutta uiminen lähti kuitenkin tosi nopeasti sujumaan. Mitä nyt Gatsbyn tekniikassa oli hieman hiomista tyypin pärkytellessä menemään. Aluksi se halusi aina Novan perään, sitten se tajusi lelut ja kohta Gatsbylle muodostui kaikkein tärkeimmäksi olla altaassa ennen Novaa. Nova sieti myös tämän ja odotteli omaa vuoroaan hullun pärskijän tehdessään tuhojaan altaassa. Pentuseni ei ainoastaan varastanut veljensä vuoroja vaan myös leluja sekä yrittireilusti hukuttaa toista. Se ui suoraan Novan päälle ja jopa kerran yritti surffata vanhemmalla kaverilla: tassut vain veljen liivin päälle eikä itse tarvikaan tehdä mitään! Hauska reissu oli, mitä nyt lopun föönaus yritykset olivat ällöttäviä. Uittaja hieman naureskeli Gatsbyn nimelle, mutta tokaisi itse omistavansa Veli-Matin eli ehkei sanomiseen varaa ollutkaan? ;) Lisäksi tuli puheeksi toiset koirani ja hän tokaisi, ettei koskaan ole nähnyt 14-vuotiasta tolleria, koska "eikös ne yleensä siihen ikään mennessä ole vähintään törmännyt johonkin seinään?" Pieni ihme siis minun pieni oranssini ♥

Se hiomista kaipaava tekniikka (Kuva Minna Karjalainen)
Sä varmaan haluut jakaa ton lelun mun kanssa? (Kuva Minna Karjalainen)
Uimalasta suuntasimme kasvattajan järjestämään hakuiluun, mutta Gatsbyllä oli omalla vuorollaankin vielä ihan veto poissa. Ryysätä ja pusuttaa se jaksoi, mutta ilmaisu jäi hyvin vaisuksi. Uiminen oli ollut hieman liiankin tehokasta :) Loppuun jaksoi kuitenkin mielistellä omaa äitiään sekä yrittää päästä sisko- ja velipuolen leikkeihin mukaan. Vaikka emme päässeetkään hirveästi eteenpäin hakuilussa, niin ei kaduttanut yhtään mukanaolo. Kivaa oli mielestäni meillä molemmilla!

Olin ehtinyt kotiin ja saanut ruokaa eteeni kun kaverini Martta soitti olevansa lähistöllä ja tulevansa russelinsa Väinön kanssa visiitille. Niinpä Gatsby pääsikin taas kerran menoon mukaan, kun olemme ottaneet missioksi poikien totuttamisen toisiinsa. Hienosti meni nytkin! Gatsby hieman kosiskeli Väinöä leikkeihinsä, mutta antoi toisen olla, kun sitä ei kiinnostanut. Erittäin kohteliaasti ja mukavasti meni meidän pikku lenkkimme :)

Väiski ja Käpyli ♥

Vähän on Väinö kutistunut sitten syyskuun ;) (Kuva Martta Peltola)

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Ruokaa, treenailua ja hankintoja

Meillä on aloitettu taas ihmeellinen kakkashow. Fero ei meinaa pystyä pidättelemään vaan on ilahduttanut minua tekemällä yksinolon aikana kakkoja matolle ja yhtenä aamuna jopa ennen lenkille lähtöä se kävi kyykistelemässä samaisella pehmeällä alustalla. Jos ehdimme ulos asti, niin se ei pysty odottamaan viereiseen metsään pääsyä vaan pahimmillaan tekee läjänsä keskelle katua. Olin ajatellut odottaa kesään ja kokeilla jonkinasteista raakaruokintaa, jos se vaikka imeytyisi paremmin (jolloin hoffini toivottavasti myös kykenisi pidättelemään paremmin). Kakkaylläreistä sekä tarjouksessa olleiden silakkafileiden innoittaman kuitenkin osittain raakaan siirtyminen on käynnistynyt jo nyt. Fero on päässyt mielestäni liian laihaksi ja jos lisään ruokaa, niin samalla myös sen ruskean tavaran tuottaminen lisääntyy liiaksi. Niinpä se on saanut parhaiten toimivaksi koetun nappulamäärän lisäksi raakaa, jotta se saisi vähän massaa taas itselleen. Silakat upposivat innokkaasti papparaisiin, mutta Gatsby poimi omansa pois kupista ja söi papsut ympäriltä. Kyllä se aluksi ruokaansa ahmiessaan söi kalaakin, mutta Eddie pääsi lopulta korjaamaan fisuset parempiin suihin matolta. Kävin lemmikkiliikkeessä ja nyt pakkasessa odottelee kalkkunanjauhelihaa, jolla kokeilua jatketaan.
 
Mulla on hyvä kirjoitusapulainen :)

Koirani ovat valloittaneet naapuruston lapset ja samalla tehneet minut todella ylpeä

ksi. Fero ei hauku enää kenellekään lapsista vaan seisoo tyytyväisenä silittelijöiden kylkeen nojaten. Tällä viikolla näimme jopa yhden uuden (ja normaalia pienemmän) lapsen ja hänkään ei saanut haukkuja osakseen! Lisäksi Gatsby teki ihmeteon ja oli hyppimättä! Tytöillä on tapana kiljaista ja juosta karkuun, kun pentunen hypähtää joka saa sen innostumaan tietenkin entisestään. Nyt se malttoi itsensä ja tytöt saivat sitä rauhassa jopa silitellä. Gatsby nökötti ringin keskellä silmät puoliummessa huomiosta rauhallisesti nauttien. Toivoa siis on jopa minun pienellä ikipompulla :D 

Torstaina treenailtiin taas suunnistusta. Onneksi sain parin mukaan, sillä olimme silti hieman eksyksissä aina välillä eikä rasteja meinannut löytyä. Esineitä etsivästä koirasta olisi ollut nyt hyötyä, sillä itse talloin varmaan kolmesti ihan ”rastina” olleen kengän vierestä, mutta ruskea jalkine ruskeaa metsänpohjaa vasten ei ollut mikään erottuvin esine. Laitoin kuitenkin Gatsbyn nuuskuttelemaan löytämiämme esineitä ja palkkasin kiinnostuksesta. Tätä voisi pikkuhiljaa alkaa vaikka kotosalla opettelemaan!

Olimme saaneet edellisellä viikolla kotiläksyksi opettaa Gatsbylle ilmaisuhaukkua. Lähdin opettamaan sitä laiskuuksissani vasta maanantaina, mutta onnea on nopeasti oppiva koiruus! Olen papoilleni opettanut haukkumisen aikanaan haukkumalla itse ja ne ovat sitä sitten apinoineet. Tämä toimi myös piskuisen kohdalla, mutta se alkoi hieman paineistua ja alkoi hyppimään päälleni haukkuessaan. Vaihdoin namit palloon ja koulutuksen lenkin yhteyteen, kun Gatsby oli idean tuntunut kuitenkin hokanneen. Tämä toimikin paremmin ja ainakin torstain treeneissä haukkuamme kehuttiin. Se meinaan on juuri sellainen toivotun leikkisä haukku eikä turhautunut haukku, kuten vielä alkuviikosta.  

Mekin välineurheillaan! Toisin sanoen tilaamaani valjaat saapuivat vihdoin!
Ajoitus suunnistukselle olikin siis hieman huono, kun paloin innosta kokeilla haukkumisen yhdistämistä etsintään ja ilmaisuun. Jäimmekin siis Iriksen kanssa vielä treenailemaan Gatsbyn ja Wictorin kanssa. Gatsby toimi aivan upeasti! Se ryykäsi suhteellisen vähän (Irikseen ei kuulemma tainnut edes tulla yhtään uutta mustelmaa!) ja luokseni tullessaan se ”hauku” sanalla haukahti tosi kivasti! Yhdellä kerralla se tosin teki hyvin nopean käännöksen luonani ja haukkui vasta jossain minun ja maalimiehen välissä. Viimeisellä kerralla se kuitenkin tuli loppuun asti luokse, haukahti hienosti pyynnöstä ja sahasi mainiosti. Tähän oli helppo olla oikein tyytyväinen :)  Ylitti kyllä pentunen omat odotukseni ja roimasti!

Perjantai ilta vietettiin rallyillen. Itsellä ja kouluttajalla on edelleen erimielisyyksiä siitä, mikä on tarpeeksi hyvä suoritus ja saan kritiikkiä kun pistän koiran korjaamaan esim eteentulo asentoaa tai palkkailen seuraamisesta. Muuten meni oikein kivasti ja teimme koko radan normaalia harvemmalla palkkauksella. Muutaman kerran pienen keskittyminen sitten haahusikin (esim edellisiltä lattialle tippuneen nakinpalan perään) mutta  taitavahan tuo on :) Haimme myös kesän ryhmiin ja toivotaan, että johonkin päästäisiin. Varovaisena toiveena olisi päästä kokeilemaan vaikka ensimmäistä rallykisaa kesän/syksyn aikana. Katsellaan.

Kävimme ennen rallytreenjä Kodin Terrassa Gatsbyn kanssa ostoksilla. Mukaan tarttui erittäin edullisesti nameja sekä omaan makuun aivan ihana uusi ruokakuppi, joka oli myös alessa. Pentupaketin kippo kun on alkanut tuntua kasvavan koiran kanssa hieman pieneltä. Gatsby käyttätyi kaupassa ihan mukavasti, mutta jokin sitä siellä joko pänni tai hieman hermostutti. Se meiaan komensi haukahtaen mua pariin otteeseen. Ehkä sitä ketutti kun ympärillä oli kaikkia kivoja tuoksuja ja kielsin kaikkien kohdalla sitä ottamasta? Muuten meni hyvin ja se sai ihmisltä ihailuja osakseen eikä pöllinyt mitään :)